Uusi vuosi, uudet kujeet!

Oikein menestyksekästä Uutta Vuotta 2026, terveyttä ja pitkää ikää! Meillä vuosi vaihtui niin että ihmeteltiin pentujengin kanssa raketteja, niistä juurikaan piittaamatta ja mentiin aikaisin nukkumaan. Oosakin päätti aloittaa viimein kauan odotetut juoksunsa joten päästään suunnittelemaan reissua uroksen luokse viikon sisään- huisin jännää! Viime vuonna meillä ei ollut yhtään pentuetta. Tänä vuonna toivottavasti ainakin kaksi...Bellan juoksuja odotellaan myöhemmin keväälle. Penturuoka, lihat, maksa, öljy ja lisät laitettu tilaukseen. Sitten herpesrokotetta varailemaan, matokuurille. Esivalmisteluja riittää!

Palatakseni lyhyesti vielä vuoteen 2025. Sijoitusuroksemme Cummikarhun Valle kävi ihmettelemässä isolla kirkolla eli Messukeskuksessa maailmanmenoa. Jos ketään yllätti niin Ruto ei ollut menosta moksiskaan ja korkkasi samalla junioriluokat. Lauantaina porot arvosteli tiukka tuomari Norjasta, Lars Hjelmvedt. Tulos EH3 koirannäköisellä arvostelulla:

"Very good in type, typical head. Nice profile, still needs some filling. Love eyes. Good earset, nice coating. Strong neck. Still bit young in topline. Nice croup and tailset. Bit proud in tail. Nice depth of chest. Needs more filling. Typical profile. Moves could be stronger. Nice feet. Moves ok from side. Needs to be more stable in front & rear. Super coat. Outgoing temperament." 

Sunnuntaina Marjatta Pylvänäinen-Suorsa arvioi Ruton pykälää paremmaksi samalla sijoituksella ERI3

"Hyvät mittasuhteet. Kookas uros. Selvä sukupuolileima. Hyvä luusto. Hyvä rungon pituus. Hyvä raajarakenne. Oikealinjainen pää. Miellyttävä ilme. Hyvä hännänkiinnitys. Häntä kiertyy silmukalle ja on melko korkea-asentoinen."

Cajan ja Locon pennut ovat kunnostautuneet hirvikoirina. Valhallaa on saatu seurata koko kausi tutkasta, loppuvuodesta alkoi löytymään haukuttavia hirviä, mutta valitettavasti loukkaantuminen estää osallistumasta enää tälle kaudelle kokeisiin. Haraldilla on alla jo neljä starttia ja kaksi HIRV1-tulosta, molemmat täysillä erillä. Eiköhän tuosta vielä valio tule. Yksi uroksista on haukkunut pisimmillään 19h...

Etta on todentotta syttynyt jo hirville. Käsittelytaidossa on vielä paljon hiomisen varaa, mutta en ole edes laskenut kuinka monta edellistä irtilaskua sillä on ollut omatoiminen hirvilöytö ja työskentely. Halu löytää riistaa, on valtava! Haku on kehittynyt myös huimaa vauhtia. Viimeiseksi työskentelyksi jäi tunnin haukku säkkipimeässä vasaporukalla, juuri ennen Hannes-myrskyä sain koiran pois. Ensimmäistä kertaa saatiin kuunnella rehellistä seisontahaukkua ja olihan se musiikkia korville. Hilma on tehnyt muutamia seuraamisia mutta ei ole vielä tohtinut suutaan avata, uskon lujasti että ensikaudella sekin tapahtuu.